Pieni talo, suuri maailma

Taiteilijan ateljeen alakerrassa asuu Ulla mummo. Hänen ovensa sai hienon vetokahvan ja reilun haan pitämään oven kiinni.



Uudet kesäverhot joissa riippuvat romanttiset pienet sydämet sekä ikkunalauta tulivat viimein valmiiksi, pääsi kukatkin ikkunalle.



Verhotangon päissä on pienet koristeet.



Nyt talo jää odottamaan kevättä!

Taiteilijantalon ateljeen etuseinä sai hyllyt sekä parvekkeen oveen haan ja timanttiset vetonupit.



Tämä hylly on tärkeille tarvikkeille varattu, mitä nyt työtä tehdessä tarvitsee.



Säleverhot ovat myös uudet.



Toisella puolen ovea on pienempi hyllykkö jossa orkidea on juuri avannut kukkansa.



Kuvassa näkyy miten oviin tuli uudet lukot.



Ongelma on ollut ovien kiinni pysyminen. Tein pienet reiät johon laitoin korvakorut liimalla kiinni. Sisäpuolella on varmisteena haka, joka on myös korviksen koukku.

Kirjat ovat jo luettu, joten kannet voi hyödyntää muulla tavoin. Leikkasin kirjaosan irti kansista.



Paksusta pahvista tein reunat ja pohjan laatikolle, liimalla yhdistäen.



Laatikon verhoilin silkkihuivista otetulla kankaanpalalla. Liimalla ensin kiinnitin sen pahviin, lopuksi sivelin lattiavahaa, joka antoi kovan pinnan kankaalle. Kannen selkäosaan laitoin myös kangasta ja koristenauhaa. Lopuksi liimasin laatikon kansien väliin.



Näin on laatikko kiinnitetty kirjan lehtien paikalle.



Kansien kiinni pysyminen on vielä vähän ongelma. Tässä porasin reunaan reiät, toisesta on pujotettu pyöreä kuminauha ja toiseen laitoin nauhalla kiinni napin. Nyt kannet pysyvät kiinni ja ovat helposti avattavissa.



Tässä lopullinen fakta, 80 vuotta. Tämä lähtee syntymäpäivälahjaksi ja saa täytteeksi vielä jotain tarpeellista. Tätähän voi käyttää vaikka valokuvien säilytykseen.

Moro, me tässä eturivissä moikkaamme teitä kaikkia! Tulimme tänne kaapin hyllylle arpajaisvoittoina einontyttären lähettäminä, tämä edessämme oleva pöytäliina ja mustavalkoinen kangas tuli myös meidän kanssamme.



Aika monta kaveria täällä jo odotteli meitä. Olemme noin 10 cm kokoisia, joten mikäs täällä valokuvien kanssa on ollessa, kun on seuraa.
- Minä sain siis kaksi pakettia, toisessa nallukat ja toisessa pöytäliina ja kangasta. Suuret kiitokset arpajaisten järjestäjälle näistä kivoista kevät piristyksistä!

Tässä koko runsas lähetys, nämä kaikki tulivat kirjeestä, jonka blogiystävä Sari lähetti vaihdossa mehumaijaan.



Ihanan pehmeä kylpyhuoneen matto sekä pieniä helmiä, mukeja, mosaiikkilaatta  sekä sanko.



Hienosti korkista tehty saunavati ja siinä vanha pellavapyyhe sekä pesusieni. Seinäkoriste, hajuvesipulloja, lastenhelistimet ja ihanan pieni, oikeista sulista tehty lintu.



Ruusutyyny sekä toinen missä kuva on aplikoitu ohuella langalla sekä samaan tapaan tehty seinävaate ja kukkakranssi.



Taiteilijantalon yläkerran tytöt saivat tyynyn sekä seinälleen koristeeksi taulun ja kranssin



Komeroon tytöt saivat lisää pieniä hajuvesipulloja.



Alakerran Ulla mummo oli tyytyväinen tästä uudesta pesuhuoneen matosta sekä vadista tarvikkeineen, kyllä tuo sankokin tulee käyttöön



Olohuoneen sohvalle Ulla sai tyynyn.....



... ja hienon seinävaatteen, samalta tekijältä. Lämpimät kiitokset näistä ihanista tavaroista Sarille!

Taiteilijantaloon tuli iso lähetys, kaikki luulivat että Eloksesta mutta ei, sehän oli pohjoisesta Ainolta.
Tässä esittäytyy ensimmäistä kertaa taiteilijan vuokralaiset, koska paketista löytyi niin ihanat hameet, oli pakko niitä heti sovitella. Lattialla näkyvä iso sängyn päiväpeitto pääsi kuitenkin naapuriin.



Taiteilija sai oikean palmikkoneulepuseron ja virkatut sukat. Pöydällä hänen vieressään on virkattu kori jossa rukinlapa, sen hän varmaankin vie Hannukkalaan Siirille, jolla on uusi rukki. Toisella pöydällä on kori jossa myös kansi, ne on kovetettu, joten pysyvät hyvin muodossaan. Pitsiset pöytäliinat sekä irtopitsit ovat vielä omaa luokkaansa. Itse en kudo tai virkkaa, siksi ihailen näitä kättentöitä ja niiden tekijöiden taitoja.



Toinen tytöistä sai ihanan vaaleansinisen, kukinkoristellun leningin ja toinen vihreäsävyisen kesäisen hameen. Keltainen kori jossa liina sekä irtopitsi, jonka hän otti myös heti käyttöönsä. Sängylle he saivat myös kauniit tyynyt.
Nämä tulivat vaihdossa nilikettäminit  Ainon kanssa listaleikkuriin. Lämpimät kiitokset tästä ihanasta vaihdosta!

Tässä Taiteilijantalon Ulla mummolle pesutiloihin uusi kaappi, edellinen oli liian iso, ei päässyt kunnolla vessanpöntölle.



Nyt on hyvää tilaa kulkea, hän on myös saanut seinälle hienon wc-paperirullien säilytysnauhan



Seuraavaksi tuli Ullalle sovitukseen loimukoivuinen puusohva.



Nyt on vuorossa visakoivusta tehty sohva.



Lopuksi vielä linnussilmävisakoivusta tehty puusohva. Tämä on sopivin tähän Ullan keittiöön.



Kiitokseksi kaikille auttajille ja rakentajille Ulla oli leiponut ison kasan donitseja, ihanallla kuorutuksella. Hän antoi vielä kiitokseksi tälläisen rukousrasian. Sinne sisälle voi joko laittaa jonkin esineen tai kertoa asian johon haluaa tukea, viesti kulkeutuu siitä kyllä eteenpäin. Pääsiäinen lähestyy joten hänellä oli jo maalattuja munia korissa.

Kiinostus puusohvan tekoon tuli, kun sain näitä kauniita sahattuja puupaloja. Ensin tein prototyypin balsasta jota on helppo leikellä.



Vasemman puoleinen sohva on visakoivua, jonka vetolaatikon jalat on upotettu poraamalla reikä. Keskimmäinen on linnunsilmäkoivua, sen vetolaatikkon jalat on liitetty etulautaan sekä vähän viistottu. Oikeanpuoleinen on loimukoivua, sen vetolaatikon jalat ovat osin lovetut. Nämä kokeilut ovat tarpeen, koska en ole oikea puuseppä enkä tiedä oikeaa tapaa, muuta kuin kokeilemalla.



Päätyjen ja selkänojien tyylit sekä korkeudet ovat kaikissa hieman erilaiset, ovat ehkä hämäläistä mallia?



Tässä vielä takaapäin.



Nämä kaikki puusohvat ovat hieman pienenpiä kuin oikeat "pohjanmaalaiset" Olen huomannut omissa taloissani liian suurien rakenteiden vievän niin paljon tilaa, että ei paljon muuta mahdu, joten nämä ovat likempänä 1:14 kokoa. Tässä posliiniamme näyttämässä mittasuhteita.



Lauri se reteesti istuskelee loimukoivuisessa sohvassa.



Linnusilmäkoivusta tehty on Lundby 1:16 sohvan päällä, tässä huomaa mittasuhteet näille puusohville.

Olen aikaisemmin tehnyt muutaman pesukomuutin mutta ei ole yhtään jäänyt itselle, nyt oli aika tehdä Hannukkalaan oma.



Sivut ovat kovalevyä maalattuna ja etuovi sekä kansi on tehty pähkinäpuusta. Meillä kasvaa paljon pähkinäpensaita talontakana, mistä tämäkin pala on.



Sisällä on yksi hylly.



Etureunassa on puoliksi halkaistu, valmiina ostettu pöydänjalka sekä lisäksi pienet palat puusta muotoiltua yläosan koristetta.




Siiri neiti sai nyt huoneeseensa  oman pesukomuutin.

Tästä naapurin karstatusta lampaanvillasta kaikki alkoi. Tein käsikarstat villan käsittelyä varten.



Sitten huomasin että puuttuu rukki. Rakensin sellaisen. (Ei ihan oikea kopio)



Tässä on rakennustarvikkeet. Vanerista sahasin sentin palan keskiosaksi. Olin hiomalla tehnyt kokeeksi joskus grillitikkuihin, ikääkuin sorvauksia, niistä tuli tälle vanhalle kärrynpyörälle tukipuut. Valmiista sorvauksista tuli jalat, hieman lyhentämällä ja poljinlauta koktailtikun pala.



Näistä rekensin sen pyörivän osan, minkä kautta tehdään lankaa puolalle. Klemmarista tuli tukevat akselit ja pumpulipuikon varresta siihen päälle liikkuva osa, näin sain liikkumaan isonpyörän sekä puolausosan. Laiton tuon kiiltävän kaarevan osan sekä matalan helmen akseliin. Hakaset mitkä tähän osaan tulee ohjaamaan villan kulkua, tein tarranauhan piikkipalasta.



Tältä rakennelma näytti valmiina, reilusti maalia pintaan ja muutama säie villaa sekä vetonaru isolle pyörälle.



Lauri Hannukkala tässä katselee uutta hankintaa taloon, pitää se nyt viedä mukana kotiin ja antaa Siirille, että saadaan lankaa uusia tumppuja varten.



Siellä se rukki nyt on Siirin sängyn päädyssä, villat vieressä odottaa tekijäänsä.

Tämä on muottiainetta joka lämmitetään vedessä, josta tehdään sopiva muotti, se on jäähtyessään napakka ja hieman joustava. Käytetyn muotin voi laittaa uuteen malliin, vain uudestaan kuumentamalla vedessä. Värit näillä paloilla on oikein herkulliset silti ne kaikki voi laittaa yhteen. Aine ostettu Turun Silver studiosta. Minun muotissani on sininen ja vihreä puristeltu yhteen, painoin möykyn tyhjään teippirullaan ja sisälle pienen kukkaruukun. Hetkenpäästä vedin mallin pois ja muotti jäähdyttyään oli valmis.



Erilaisia versioita kukkaruukuista. Ruukut on tehty terrakotta, itsekovettuvasta massasta, sekä kaksi on valkoisesta paperimassasta, tehty savisin sormin . Muottiin taikka saveen pitää laittaa paljon talkkia, näin ne on helppo saada ulos. Jossain ruukuissa on maalia, sinisissä on liimaa ja värillistä hiekkaa, pinnassa vielä liimaa.



Nämä ovat muotin alaosassa tehtyjä viilikulhoja sekä muita astioita. Joitain savimöykkyjä painoin pieneen koriin, niin tuli myös kaunis pinta kulhoihin.



Kovin on pieniä minun "hopeakulhoni". Tässä liimapuikon päällä olevat jalalliset astiat ovat rondellin puolikkaista rakennettu. Rondellit ovat koruntekijöiden juttuja, onneksi ne välillä menevät halki ja niin välissä olevat kauniit kimaltavat timanit irtoavat, näin saa äitekin jotain mielenkiintoista askarreltavaa.



Näin kaksi erikokoista koristehelmen osaa vastakkain ja hieno kulho on valmis.

Paljastan salaisen pronssiaarteen! Nyt muna on opettanut kanaa valmistamaan pronssisavesta aarteita. Tyttäreni toi pronssisavea Turun Silver studiosta ja opetti kuinka sitä käsitellään. Savi oli herkästi kuivuvaa jota ei kauan voinut pitää käsissään, koska sen pinta alkoi heti kuivua.



Itse tein levyjä jotka painoin valmiiseen kuvapainolaattaan.



Nämä muinaiset hahmot ovat yksityiskohtia myöten hienosti jäljentyneet.



Lintuja metsästävä jousimies sekä aurinkoa palvovat ja viljan kasvua toivovat rituaalit toistuvat laatoissa.



Aarteisiin kuuluu myös kynttilänjalkoja sekä pronssi ruukkuja.



Nämä uniikit esineet ovat olleet uunipoltossa jonka jälkeen niistä hiotaan pintaan noussut kuona-aine pois. Nyt ne ovat kovia ja painavia.

Ostin tällaiset listaleikkurit Isojoen konehallin ( IKH ) myymälästä. Jos haluat myös hankkia, niin katso netistä lähin myymälä josta voi käydä kysymässä, he kyllä tilaavat ja hinta ei ole kuin noin 11 €  Käytän kuvien kehyksiin bambutabletin purettua listaa ja pienemmät kahvitikkuja, samoin voi käyttää vaikka pahvia. Laitan 4 listaa maalarinteipillä yhteen ja katkaisen, silloin tulee varmasti samanpituisia paloja. Yksitellen voi tehdä, kunhan mitat ovat tarkat.



Laitan pöydälle palan paperia ja suorakulman, jota vasten on helppo liimata kulmat yhteen.



Nyt kehykset saavat kuivua jonkin aikaa. Paperi on helppo ottaa irti jos on liimaantunut, leivinpaperi on hyvä tässä jutussa.



Yhteen kehykseen olen laittanut vain ääriviivatarrat. Toiseen laitoin liimaa kulmaan ja kaadoin pieniä helmiä päälle, jotka ottavat kiinni aika hyvin. Kahteen kehykseen liimasin narua reunaan ja vielä toisen kulmiin kasat helmiä.



Liiman hieman kuivuttua, maalasin ruskealla ja päälle kultamaalilla, johinkin kohtiin vahvemmin kuin toisiin. 



Olen ostanut kissa- ja koiratarroja jotka ovat ovaalin muotoisia. Leikkasin kuviollisesta pahvista kehyksen taustan kokoisen palan, johon liimasin kuvan. 



Lopuksi pahvit taakse liimalla kiinni.



Pikkutauluissa reunimmaiset ovat ulkomaisista postimerkeistä leikattuja ja keskellä oleva on  tarrakuva. Keskimmäinen kehys on tehty suorilla leikkauksilla, se on helpompi tehdä, jos ei ole sopivaa leikkuria missä saa 45 asteen kulman.

Tälläisen yllätyksen sain Kuuralehdon blogin palkinto paketista. Ihanaa pehmoista kangasta iso pala, pienempi joka sopii lapsen sängyn peitoksi. Tyyny ja henkari sekä pieni taulu ovat herkullisen hempeät pinkit, vielä punainen kannu ja wc-paperin säilytysnauha.



Tämä wc-paperirullien säilytysnauha tuli tarpeeseen, Ulla mummolta puutui juuri tuo. Sydämelliset kiitokset näiden kauniiden tavaroiden tekijälle!



Olen tehnyt Taiteilijantalon Ulla mummon vessaan lavuaarin ja vessapaperitelineen. Allas on Pirkka sampoo pullon korkki, jalka lääketuubin suojus, maalttu valkoisella askartelumaalilla. Vesihana leikkimopon tukijalka, jossa sininen ja punainen helmi. Paperiteline pala puuta ja rautalankaa.



Tässä näkee miten ahdasta tuli, ei pääse kunnolla wc-pöntölle. Nyt on tehtävä uusi kaappi joka on pienempi, siksi tuo juuri saamani wc-paperien säilytysnauha tuli tarpeeseen.

Nyt on vuorossa seinäkellot, erilaisia kokeiluja. Tähän kellomalliin sain innostuksen Mini, mininpi, minein blogista. Kotelo on pala puuta johon liimattu tulitikkuja sekä pahvia ylä- ja alapäähän. Koristeellinen osa on puuta. Kellotaulut printtejä sekä heilurit haaranastoja.



Kellotauluissa on kirkasta liimaa, se antaa hieman lasimaisen pinnan. Kaikkiin tuli lopuksi muovilasi. Pöydällä keskimmäinen on tehty ruusupuusta, joka on vahvan punainen puulaji. Siinä on heilurina puserosta irronnut koriste. Oikeanpuoleinen vaalea on horoskooppikello, samanistisin kuvioin sekä heilurina lasitimanttinen haaranasta.



Taulujen kehyksiä on kiva tehdä, joten nyt sai pienet ihmiset lemmikeistään oikein kunnon tauluja. Tuli siinä muutama ehkä omaankin tarpeeseen.



Kissoja pitää vielä saada lisää, ne ovat minun ihastukseni kohteita.

Anni Hannukkala on käynyt postin haussa ja saikin ihanan kirjelähetyksen, lähettäjänä Miniasiatmielessä blogista. ( Hannukkalasta oli aikaisemmin jo lähetetty kaksi mehumaijaa, nämä ovat vaihdossa tulleita toivottuja kudonnaisia)



Tässä näkee miten taidokkaasti on tehty resorit, kavennukset ja kaikki yksityiskohdat kuin oikeissakin neuleissa. On ihme miten näitä pystyy käsin tekemään, ja vielä aivan oikean mallin mukaan, sormetkin sormikkaissa ja peukalo tumpuissa.



Anni sovitteli heti sormikkaitaan ja lähti viemään tumput eteiseen, josta Lauri isäntä ne saa lähteissään ulos koppansa kanssa.



Lyydi emäntä siellä eteisessä imuroi uudella pölynimurillaan.



Pieni yllätys löytyi paketista Lyydillekkin, kaunis virkattu patalappu.



Kyllä Anni neiti nyt on onnellinen uusista sormikkaistaan, hän laitoi ne talteen oman huoneensa seinälle, näin niitä ei pääse muut käyttämään. Haluan laittaa vielä suuret kiitokset neuleiden tekijälle, sekä toivoa hyvää marjasatoa että pääsee mehustelemaan uudella mehumaijalla.

Tyttäreni joka harrastaa korujen tekoa, oli kanssani aikoinaan hiirenmuokkaus kurssilla. Hän on nyt valmistanut korvakorut sekä kaulaketjuun hiirentaljasta maskotin.



Hiiri joka on riipuksessa, mukavasti kutittelee pitkillä viiksillään rintojen välissä, ja hiiren selkäkarvat hulmuavat korvakorujen heilahtelun tahdissa!



Innostuin kelloilemaan ja näin on alulla käkikelloja. Kellot puuta ja pahvia, punnukset kelloihin metalliputkia. Kaiken kruunaa monta kerrosta maalia.



Linnut eivät taida olla käkiä, sillä ei liene mitään merkitystä, kunhan on talo missä asua.

Lista, missä on ura, löysi viimein yhden käyttötavan. Tein pari pöytää ja penkin, jalkojen alapuuna se on oikein hyvä.



Tämä profiililista on juuri sopiva 4 millisen vaneerin uraksi.





Nyt teen oikein sarjatyönä nämä penkit. Petsasin osat ennen liimausta, olen kova levittelemään liimaa muuallekkin mihin se ei kuulu. Petsi kun ei ota kiinni liiman päälle. Kaksi näistä penkeistä on tammiviilutettua ja toiset vaneria.

Olen jostain saanut tämän pienen arkun, se oli silloin oranssin värinen. Mietin tuunausta joten maalasin "kulmaraudat" mustalla maalilla. Netistä printtasin vanhan oven, jossa oli sopivaa kuviota tähän arkkuun.



Leikkelin ja liimailin,  johan puupinta oli kohdillaan, vielä on sisäpuoli kunnostamatta.



Pöytäkello on profiililistasta, sorvauksista ja visapuuta pala.



Toisella puolen on peili. Olen joskus hankkinut tälläistä listaa missä on ura, johon sopi puunpala sekä sorvatut tolpat. Yläreunaan myös pala tätä listaa. Pintaan hieman petsiä ja puuvahaa.

Ämpäreitä ei koskaan ole liikaa. Tämä ohje löytyi netistä, pitihän sekin kokeilla. Vasemmalla on kovasta pahvista käännetty ämpäri joka jäi hieman kulmikkaaksi, maalasin sen hopeavärillä ulkoa ja sisältä. Seuraavan maalasin vain sisältä hopeamaalilla. Muita kukkakuvioisia en maalannut sisältä. Tuolilla olevaan lisäsin alareunaan kaistaleen, pysyy paremmin pystyssä, joten käy hyvin roskakoriksi.



Sankojen rakentaminen tuotti erityistä päänvaivaa. Näissä on jokaisessa erilainen. On kukkalankaa, korvakorun koukku, tavallista rautalankaa ja lopultakin onnisti, sehän pitää olla korupiikki jossa on valmiina toisessa päässä koukku.



Näiden pitäisi olla jonkinlaisia pesuastioita, vateja, sammioita tai ammeita? Tämä on oma versio jossa on pohjana 4 millinen vanerilevy, pyöristetty ja hiottu hieman viistoksi, näin siihen on helppo liimata reunapahvi.



Keskimmäinen on paksua pahvia jonka maalasin moneen kertaan hopeamaalilla. Kuviolliset sammiot maalasin sisäpuolelta valkoisella akryylimaalilla useampaan kertaan